Orivedellä kylmää kyytiä ja kieltäytymisiä

Viikonvaihde hurahti Orivedellä, jossa pelattiin naisten lentopallon Final Six. Kylmää kyytiä oli ulkona pakkasen paukkuessa sekä sisällä hallissa muille joukkueille LP Viestltä. Eivät kovin suuria yllätyksiä kumpikaan näin tammi-helmikuun vaihteessa.

Hyvä turnaus Orivedelle oli järjestetty ja etukäteen kuultu mussutus seurojen tahoilta hiljeni pelien myötä. Perjantaina kuuluteltiin täydet kymmenen erää ja lauantaina päälle kolmeen peliin yksitoista. Tiesipähän puhueensa.

Sunnuntaina olikin jälleen URHOkeikan vuoro.  Pronssipelissä "harjoiteltiin" pari erää LiigaEuran lyötyä sitten kampoihin viime vaiheessa. Lopulta viides erä nauhalle ja voitto kotijoukkue OrPolle. Koostetta pelistä pukkasi finaalilähetyksen tauolle.

LP Viesti mestarina. Taas kerran.

Finaali oli aika odotetun kaltainen LP Viestin erien loppujen näytös. Martina Konecna ja Tatsiana Lapukhina murskasivat HPK:ta syöttöpaikalla sekä verkolla Riikka Armisen johdolla. Vähän varmasti salolaisia ehti jo kylmäämään, kun Armisen peukalo tarvitsi avauserässä kylmää…

Ennakkohaastatteluissakin "päästiin" normaalia helpommalla, kun ensimmäisen kerran uransi aikana valmentaja kieltäytyi päästämästä pelaajiaan alkuhaastatteluun 45 minuuttia ennen pelin alkua. Minuutin haasto olisi sitten ilmeisesti sotkenut keskittymisen "tähän turhaan peliin, joka sotkee vain keskellä kautta"… No, onneksi LP Viestiltä Noora Kosonen sentään malttoi käydä antamassa kommentit tuttuun tapaan.  Ja selostajan verenpaine nousemaan pitkästä aikaa melko korkealle tasolle...

Aina näistä jotain oppii. Itse liian kilttinä annoin jo samalle joukkueelle periksi haastateltavan henkilöllisyyden hänen jännitettyä ensimmäistä tv-peliä. Tässä se kiitos sitten seisoi.

Ei haastatteluja. Käyttömestarimme suosikkivalmentaja Dirk.

Sakke R-V kävi evs-miehenä pitkästä aikaa vahvistamassa lentistuotantoa. Essi V ohjasi vaiheeksi lentistä ja muuten oli tutut miehet tutuissa tehtävissä. Kaikki siis hyvin.

Paitsi, että joku tampio oli ehtinyt peruuttaa porukan pakettiauton kylkeen ja lähteä karkuun. Syyllinen oli kuitenkin nähty ja hän sai poliisin lisäksi Multasen vastaansa. Odotan innolla raporttia tänään OKL-hallilla…

Tästä se onkin sitten seuraavaksi parturin kautta OKL-hallille suuntaaminen, jos pojat antaisivat hetken rauhan Uskudar Kepabin etsinnältään. Kuinka vaikeaa voi olla Savonlinnan keskustasta paikan löytäminen…yksi katu jne.

Flunnssa pukkaa, mutta niin viimeistä peliäkin henkilökohtaisella tasolla yli viikkoon.

Tampere, Salo ja Kauhajoki - taas on keikkailtu

Tahti on ollut tiukkaa ja takapuolet sekä maantie kulunut sitten Joensuun Areenan viime visitiin. URHOtv:n mukana olemme matkanneet viime viikonvaihteena koriksen Suomen Cupin finaalihuipentumaan Tamperelle, maanantaina kauden lyhimpään lähetykseen naisten lentiksessä Saloon sekä keskiviikkona Kauhajoelle.

Kameramiehet Paikalla- kilpailussa saimme uuden kärkimiehen tai kaksikin. Tilanne on Kauhajoen jälkeen: Henkka 6, Patrik 6, Pete H 5, J.Honka 5, Andy 4, Tommi 2, Joel 1 ja Tuomo 1. Kilpailu jatkuu ja mukava nähdä milloin keikkatoiveiden suunta Johannalla muuttu "ei kori- tai lentopalloon" -suunnasta "laita minut kori- ja lentopalloon"- suuntaan…

Tampereella teimme sekä naisten että miesten cupfinaalit. Onnitteleut Catzille ja Katajalle sekä kouvolalaisille tuplasta: Jukka Toijala ja Mika Haakana johtivat joukkueensa komeaan menestykseen. Katajahan sitten vahvisti heti cupvoiton jälkeen joukkuettaan melkoisilla tekijöillä (Kajander & Haanpää). Reilua, kun liigakärki ja cupmestari ottaa vielä kaksi noin kovaa pelimiestä riveihinsä ;-)

Salossa maanantaina Pislaploki oli vailla mahdollisuuksia LP Viestin 104. perättäisen kotimaan voiton synnytyksessä. Ploki oli tässä synnytyksessä vähän samassa roolissa kuin allekirjoittanut oman lapsensa syntymässä 16 vuotta sitten: istuin aulassa lukemassa lehteä, kun joku muu teki työn.

Salossa olimme saamassa ryhmäämme myös uutta verta, mutta onneksi Patrik kuitenkin jäi henkiin maatomiehemme Kakko jr:n auton käynnistystapahtumien jälkeen. Pari kertaa virta miehen läpi meni, mutta tunnetustihan kaveri on niin lämminverinen ettei saisi edes juosta suomenhevosten sarjassa ollessaan hevonen.

Kauhajoen Krouvin peliä edeltävä lounas.

Kauhajoella keskiviikkona oli kylmä, vaikka sitä ei Patrikin perinteisestä t-paitapukeutumisesta ulkona olisi huomannutkaan. Yllätys. Myös Multasen lähetysauton parkkeeraamisesta saatiin aikaan keskustelua paikallisten kanssa ja katsellaan onko Multasella ensi kerralla mukana lumikola vai nyrkkirauta.

Iloinen ruokailutapahtuma Krouvilla ennen ottelua herätti hyviä keskusteluja. Luonnollisesti ensimmäisenä ruokapöydässä muuten tilaa keskellä istuva (Multanen), sitten muut hätäiset ja viimeisenä nainen (Paola). No, tuli myöskin nähtyä että valkosipuliin voi tilata lisämausteena pizzan. Ja se ei varmastikaan voinut olla vaikuttamatta auton sisäiseen elämään illan lähetyksen aikana. Tai Jannen syömä kananmuna pizzassa…Jälleen kerran olin onnellinen, että työpisteeni on ottelun aikana hallissa, ei autossa!

Ruoka oli muuten Kauhajoen Krouvilla erinomaista, kuten myös hotellihuoneen palvelut saunoineen ja lcd-tv:neen.

Sarjassamme "Miten kuvausryhmää kestitetään" saatiin kaksi positiivista merkintää: Tampereella käytettiin perinteistä omakustannehintaa, Salossa taas oikein vipin eväitä tarjoiltiin ja Kauhajoella puolestaan Perälän Mika tarjosi kahvit pullineen. Lisäksi Mika pisti vielä yöksi Krouville jääneille ruokaoluet illalla. Niillekin, jotka eivät syöneet…

Viikon saldona neljä matsia, yksi melkein kuolemantapaus, helvetisti valkosipulin hajua, lukemattomat naurut, hyvää tarjoilua ja maantietä mukavassa määrin.

ps. Kutsutaanko armeijassa naisia etunimikkeellä Rouva vai neiti? Multasellahan oli tähän muista poikkeava mielipide, mutta toisaalta hänen ollessa armeijassa vihollisina olivat vielä Itävalta-Unkari ja Preussi.

Palataan Oriveden sunnuntain ja Savonlinnan maanantain matsien jälkeen asiaan.

ps2. Minulla on muuten Savonlinnan matsista matkaa kotiin pari kilometriä, paljonkos teillä muilla?

Tuttua tavaraa: Kataja pelaa, Kataja voittaa ja Newson URHOilee

Kataja hoiteli jälleen kotipelin. Saalis nyt kotona 12-1.

Aika tuttu setti keskiviikkona Joensuun Areenalla: Kataja pelaa, Kataja voittaa ja Newson antaa URHOpelaajana haastattelua pelin jälken. Kohta ne epäilee, että meillä on suhde. Ja onhan meillä, haastattelusuhde, joka uusiutuu näköjään joka kerta.

No nyt sentään Kataja joutui antamaan lopussa kaikkensa, kun homma jäi B.A. Walkerin viimeisen sekunnin Jukka Matisen blokin varaan. Kiva nähdä KTP näin piristyneenä alkukauden konttaamisen jälkeen. Syntymäkaupungin KTP-leima ei kuitenkaan koskaan kokonaan pois lähde…

Ensinnäkin oli muuten mukava päästä itse pelipaikalle, kun ensin oli käynyt Kerimäen takana kääntymässä kaikki mahdolliset valot sytyttäneellä autolla. Kiitos Etelä-Savon Auton Savonlinnassa, alle löytyi uusi aut…no kulkuneuvo (Peugeot) ja Areenan valot olivat nähtävissä 16.50.

Juho Nenonen käväisi taukohaastossa ja oli ekonomiksi mukava mies;) Oli jo suunnitellut ensimmäisen kysymyksenkin itselleen valmiiksi. Hylkäsin kuitenkin kysymyksen "Miten pelit ovat sujuneet?", koska Nenonen on pelannut lonkkavaivojen ja -leikkauksen takia vain yhden pelin tällä kaudella. Aistin pelaajien keskinäistä vinoilua kysymyksessä…hmmm.




Ryhmän pojilla tuntui jo tauolla riittävän autossa hauskaa ja syykin selvisi loppuhailujen aikana. Olivat sitten löytäneet jotenkin kummasti yhdennäköisyyttä Katajan Dr.Kekistä ja meidän ääniosaston Ikosen Jarista. Ihme homma. Todistusaineisto oheisessa videoleikkeessä, jossa pari muutakin hyvää ilmettä.

Joensuun "kameraryhmän kahvitus" seurannassamme ei ihmeitä ole kerrottavana. Tai on siis sen verran, että Jukka Toijala kehui vipissä olevan mahtavan suussasulavia kääretorttuja. Meillehän ne eivät siis olleet. Oman lompakon kahvittelupaikka siis Areena Kataja-matseissa ryhmällemme. Itkua.

Kameramiehet Paikalla- kilpailussa tilanne on Joensuun keikan jälkeen seuraava: Pete H 4, J.Honka 4, Andy 2, Henkka 2, Patrik 2, Tommi 2, Joel 1 ja Tuomo 1. Kilpailu on siis kovaa, mutta raakaa tälläkin saralla.

Kylmäkin pelin jälkeen oli, sillä Patrrik oli laittanut jo takin t-paitansa päälle. Toki takki oli vielä auki, sillä ei siellä nyt yli 30 astetta ollut pakkasta...

Blogi on niittänyt valtavaa kansainvälistä suosiotakin, sillä sitä on luettu ennen tätä viikkoa jo kymmenessä eri maassa mm. lentopallon suurvalloissa kuten Thaimaassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Jorma kuvaa haastoa ja Patrik pitää valoa
pystyssä. Kaikkia tarvitaan.

Pitäisiköhän alkaa tehdä kaikilla näillä kieilillä omat versiot…ehkä ei ihan vielä kuitenkaan.

Ja yksi lukijoista käyttää muuten Samsungia. Syyllinen ilmoittautukoot, niin kerätään kolehti oikean puhelimen ostoon.

Ja ei se ryhmän palasten työnkuvien avaaminen mahtunut sitten vielä tähänkään jaksoon. No aika kyllä tulee sillekin.

Seuraavaksi palloillaan jälleen Pyynikillä sunnuntaina. Luvassa naisten ja miesten koriksen Suomen cupin finaalit. Maanantaina sitten taas naisten lentistä Salohallista. Kukahan siellä voittaa...

Ps. Kiva oli muuten lukea aamulla Ilta-Sanomista, että Katajan ajatukset olivat tulevissa cup-finaaleissa. Meidän lähetyksessä Toikka, kun totesi lähtevänsä poikien kanssa luokkaretkelle Särkänniemeen tai ainakin delfinaarioon... Mistähän näitä juttuja tulee noihin iltapäivälehtiin?

Uusi värikynä Pyynikin tuliaisina

The Kynä. Tällä täyttyvät nyt
väritehtävätkin pulmalehdistä!
Kiitos Jussi!

Lentiksen Mestaruusliigan televisiointeja jatkettiin maanantaina Pyynikillä, jonne tie tuntuu vievän tässä vuoden alkuaikoina aika useinkin. Kentällä nähtiin täysi viisieräinen, kuinkas muutenkaan, tamprelaisten ja turkulaisten veljien kesken. Juu, tiedän Loimu on Raisiosta, mutta Turkua se on kaikki siellä päin vähän niin kuin kaikki intiaanit asuu Intiassa.

Päivän saldona oli himoittu monivärikynä sekä paperipussillinen herkkuja. Molemmat tulivat Heinon Jussilta, toinen Sastamalan leipurimestarilta ja toinen Tampereen valmentajavelholta. Voinette päätellä kumpi kummalta…Kynän tunnearvoa en tässä ryhdy suuremmin perustelemaan, mutta kyyneliin se allekirjoittaneen sai. Melkein.

Lähetyksen selkärangat, Tupurin Tammista T.Lemminkäistä Loimun ykkösenä tuurannut Vesku Kujanpää ja pelaajayhdistyksestä tauolla kertonut Nora Isomäki, olivat odotetun vahvoja esiintyjiä. Oli varmasti ensimmäinen kerta muuten, kun kukaan Noran tunteva on pyytänyt häntä puhumaan normaalia(kin) laajasanaisemmin. Oli pieni pelko ajan täyttämisen vaikeudesta. Turhaan.

Noran ja Veskun haastot ym matsin
materiaalia muuten nähtävillä
Mestaruusliigan videosivuilla:
https://mestaruusliiga-fi.directo.fi/naiset/videot/

Kujanpään lontoo oli puolestaan yhtä jäätävää, kun hänen työpaikaltaan jo etukäteen varoiteltiin. New Yorkissa, siis siellä käyneiden kesken Nykissä, käynti palomiesten ölympialaisissa on jättänyt jälkensä. Siis muunkin kuin fyysisen herkkujäljen vyötärölle ;)

Peli oli jännä, sankarit odotettuja (Tihinen, Kehoe, Rumpunen, Tuomi) ja nuorisokaarti piristävä (Louhela, Kaurto). Isku siis vei 3-2 ja Loimun kymmenen vuoden aikaiseen Tampereen saldoon on plussamerkintöinä merkitty vain yksi voitto ja useita mukavan nopeasti alkaneita kotimatkoja. Nyt ei siis kumpaakaan noista.

Verkkotuomari Keni Aro ryhtyi seuraamaan edellisviikon
maanantaina URHOtv:n ryhmää Kangasalta ilmestyen nyt
Pyynikille samalle paikalle. Olemmeko saaneet oman
stalkkerimme?

Tuotannon puolelta kaikki sujui kuin elokuvissa, lähes kuin Strömsössä. Pahin pelkotila oli Audio Engineer Björkstenin suhteen, mitä mies keksii loppumusiikiksi paineen alla. Kesti Timo taas kasassa, hyvä niin. Audio-osastolta esiteltiin myös huimimman näköinen ns. rannekello tähän mennessä. Kysykäähän Tuomas Vahteralta paljon kello, niin saatte samalla tietä paljon Vantaalla on lämmintä sekä mikä on miehen pulssi ja monelta seuraava bussi Pyynikin pysäkiltä lähtee. Muun muassa.

Ohjaajana tuttuun tapaan VF (Viljakkalan Felliini) Olli H, Kameroissa vakuuttavaa jälkeä sylkivät maailmalle Henkka, Tommi ja viimehetken vahvistuksena Joel. Näin Joelin pinnatilikin auki. Tilanne kameramieskisassa seuraavan päivityksen yhteydessä…

Ja juomahuollosta luvattu raportti: odotusten mukaan Kiven Maijun johdolla Pyynikki nappasi ykköstilan tällä hetkellä. Kahvit ja tuoreet pullat odottivat poikiamme. Henkilökohtaisesti antaisin vakavan varoituksen, jos uskaltaisin…vesihuolti nimittäin jäi odottamaan kolmatta erää selostamossa. Mutta parantamisen varaahan pitää aina jättää!

Leikki leikkinä ja työt leikkinä. Näkemisiin Tampereella taas loppuviikosta koriksen Suomen cupin merkeissä.

Maria, Maria - Pitkäjärven Prinsessa

Ääänivelho A.Häkkänen päätti sitten yrittää ratkaista edellispäivänä julistetun "Vuoden ottelumusiikki-kilpailun" voiton heti ensimmäisellä mahdollisella hetkellä. Eikä huonosti yrittänytkään. Rumpali löi heti ensi iskulla täydellä teholla.

Maria Jose Perez Gonzalesin jäätävän esityksen jälkeen kentällä URHOtv:n lähetyksen lopun highlightsien alla nimittäin jyskytti Carlos Santanan ja Wyclef Jeanin klassikko "Maria, Maria". Musataistelu on avattu ja ainakin Grandmaster T.B.:n vastausta odotellaan innolla...

Pelipaikka Pitkäjärven koulu, Kangasala.

Paikkana maanantain URHOtv:n lentiskeikalla oli Pitkäjärven koulu, Kangasala. Matsina LP Kangasalan ja LiigaEuran jo etukätteen varmaksi "tiedetty" viisieräinen.

Ja sellainenhan sieltä tulikin.

Ohjaajaksi saimme taas ylivoimaisesti eniten lentopallomatseja Suomessa ohjanneen Viljakkalan Fellinin, Olli Härkin. Upeaa, että Putous-ohjaaja malttoi saapua meidän kapisten urheiluohjelmoitsijoiden pariin yli miljoonan katsojan ohjelman jälkeen. Kumarrus.

Kiirettä pitelee erätauolla Tuomollakin..

Kameroista löytyi varsinainen 3H-kerho, kun paikalla olivat perinteistä kapinaliikettän johtaa yrittänyt Jorma H, oman korokkeensa arvokasta työtään vastaan rakennuttanut Tuomo H sekä sunnuntain keikalta mukaan vielä jäänyt ja täydet kolme kuvauspistettä siis viikonvaihteelta kerännyt Pete H. Melkoinen h-lauma siis.

Äänissä siis Arto H ja Ilari, porukan hidastajana Janne A-närä, graffoissa Kokkolan Runeberg Petri "ei ihan kuitenkaan Anna-Liisa" T ja TOM of Filmworksina tutusti Jukka M. Lisäksi jo vuoden 2012 Movemberin kunniaksi viiksiään kasvattamaan alkanut Lerkki J kunnioitti paikalla olollaan työiltaamme.

Lupaan seuraavan ottelublogin yhteydessä paljastaa, mihin tätä kaikkea porukkaa tarvitaan. Tai siis yritän, sillä yli kymmenen vuoden keikkailun jälkeenkään en itse ole aina ihan varma. Ja se johtuu vain minun teknisestä yksikätisyydestäni, ei siitä että hommia ei kaikille riittäisi. Ja onhan se kiva kun yhteisellä kahvihetkellä on paljon seuraa!

Kahveista tulikin mieleen, että julistetaan myös uusi alajuttusarja: "Missä tarjotaan kuvausryhmälle mitäkin ja millä tavalla".  Tämän sarjan ikivoittaja muuten olisi Koskisen syndikaatti Orivedellä ollessaan, sillä silloin hotelli Orivedessä vedeltiin parhaillaan pihvejä koko porukalla. Toki minun pihvini oli aina puolet pienempi kuin selostajakollega Ripatin. Muistelen sitä edelleen katkerana.

Eilen kai pojat kahvit saivat, kun kitisivät vain vähän ennen lähetystä?

Itse matsi oli siis kovin odotetun kaltainen. Eli viisieräinen. Kuinkas muutenkaan, kun edessä oli vajaa 400 km yöajelua kotiin...

Euran pelastajaksi nousi siis Maria Perez kauden ennätyspisteillään (29) ja muutenkin parhaalla esityksellän. Sarjan pisin pelaaja Lindsay Fletemier (197) todisti verkolla, että pituudesta todellakin on etua lentopallossa ja Heidi Horelli vakuutti miksi hän johtaa liigan torjuntatilastoa. Haastattelussa ennen peliä Heidi oli hieman kyhytsanainen. Ei toki mikään eetupennanenanttisairanen-lyhytsanainen, mutta lyhytsanainen kuitenkin.

Propsit myös suosikkihaastateltavieni top-10-listalle ehdottomasti aina kuuluville Anni-Leena-Mäki-Valtari-Träskbäckille ja libero Maana Sorokinille. Maana muuten ohitti eilen liiton nykyisen tj:n Hanna Iiskola-Kesosen kaikkien aikojen ottelumäärätilastossa nousten kuudenneksi.

Pitkäjärven salia kaikkien kameroidemme kertomana 3 h ennen matsia

Kangasalan peli ei ollut terävimmillään, mutta tämäkin oli riittää voittoon. Katre Laanes on Sherri Williamsin kanssa kova kaksikko, jonka lisäksi sitten muilta vaaditaan pinnistelyjä voittojen ottamiseksi. Kaisa Alanko on mielestäni passarin tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvalla tavalla omapäinen ja tykkäsin myös hakkuri Jasmine Tahvanaisen ratkaisumalleista vähissä hyökkäyksissä.

Kerimäki-Savonlinna -osastolle kuului normaaliakin enemmän: Korhosen Merja hoiteli tutun aurinkoisesti haastattelun ilman uhkailuakin, Melosen Sanna yritti piiskata/tukea kotijoukkueen tyttöjä vaihtopenkiltä käsin ja katsomossa pitkästä aikaa lentopalloa oli ihailemassa myös Hyvösen Anu. Kaikki A-luokan lentisnaisia! Kuinkas muuten, kun juuret tietää...

Ja Koskisetkin tuli tavattua ja kuulumiset vaihdettua. Jukalle onnea tämän päivän syntymäjuhlan takia. Et näytä vieläkään päivääkään yli viisikymppiseltä. Etkä myöskään alle 160-senttiseltä, jos välttelet Lindsayn vieressä oloa tv-kuvissa nyt kuitenkin...

Jaahas, TiilikaisTomin seuraavaan matsiin on jo Häkkäsellä musat valmiina...

Purku ja kotimatka. Kotona noin 1000 km sunnuntai-maanantai ajelulta kolmen pelin jälkeen kello 2.15. Ensi kerralla voitte kyllä aurata tuon Juva-Savonlinna -välinkin. Kiitos.

Pitkäksi venyi tämänkertainen raporttikin. Lyhyemmin ensi kerralla, joka siis valottaa myös miehiemme tehtäviä. Silloin vuorossa on Isku-Volley - Loimu.

Huh huh, Vesa Kujanpää vieraiden puikoissa...varovaisesti, varovaisesti...

Cuppia Vantaalla - Tuplaa putkeen

Vuoden toinen sunnuntai lipsahtikin sitten kahden lentispelin kanssa Vantaan Myyrmäessä Energia Areenalla, kun siellä ratkottiin URHOtv:n kameroiden ja noin 1500 katsojan edessä Suomen Cupit viime vuoden vuosikerralla leimattuna.

Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, näinhän se on. Vetelimme pelit putkeen ilman käytännössä hetkenkään taukoa, sillä miesten ja naisten finaalien välinen 25 minuutin tauko sujui aikalailla jo naisten pelin ennakkohaastoja ja muita valmisteluja tehden. Näin saimme ohjaaja Essi Valkaman johdolla runtata käytännössä hieman yli kuuden tunnin urakan ilman huilia.

Andy hoitaa. Penkit miesten mukaan.

Kyllä siinä oma suukin kuivasi, etenkin kuin luottojuottajani-mattomestari Hannu Kakko luki tekstiviestini naisten pelin alkaessa melko sanatarkasti "Saatko tauolla vettä jos kerkiät?" Juu, Hannu sai, minä en... Toki neljänteen erään raisio-savo sanakirjan avulla löysimme yhteisymmärryksen ja vesipullo ilmestyi selostamoon. Pitkä ilo siitä ei todellakaan siinä vaiheessa ollut, yksi aikalisä riitti tyhjentämiseen helposti.

Juokseva Kameramies. WHAT?

Kameratriona ahersivat Työn Sankarin ja tuplapisteet kilpailussamme keräten Andy, Henkka ja Pete. Kolmikon voisi kyllä nimetä myös Suomen hymyilevämmäksi kameratrioksi kaiken uurastuksenkin keskellä. Ja saihan Henkka iloita oman kylän Kerimäen tytöt Noora Kososen hienoa debyyttiä arvopeleissä ja ensimmäistä tv-haastoakin linssinläpi. Kovia tyttöjä ja poikiahan Kerimäeltä tulee...

Ja Pete H esitti kaiken lisäksi mitä harvinaislaatuisemman esityksen ennen avauspeliä: hän juoksi. Kyllä Juokseva Kameramies! Mitähän seuraavaksi..Juppi Äänimies?

Mestarit saatiin selville ja juhlahumussa pari mukavaa haastoakin. Mielenpainuvin oli takuulla mestaruuden voittaneiden äidin ja tyttären, Olga Nieman ja Daria Subbotinan, ilo (video yllä). Voisiko äiti enää ylpeämpi olla, mitä Olga tuolla hetkellä. Ja tulihan näytettyä sitten kansalle myös Viestilibero Hillaelina Hämäläisen komeasti etenevä musta silmä Urkkaruudun extrahaastossa. Pikkuruisuun ohjauskeskukseen kun räsähti Mikasa melkoisella vauhdilla ottelun alkupuolella. Jälki oli...no, ei kovinkaan kaunista.

Itse mestaruudet vei Isku-Volley Tampereelle ja LP Viesti Saloon, ei mitään yllätäävää sillä rintamalla. OrPo toki teki naisten finaalista Pelin isolla P:llä, jonka sitten meni "pilaamaan" Duda Stojanovic syötettyään pelin 4-3- johdosta loppuun asti...

Olohuoneemme valmiina lähtemään kohti uusia seikkailuja.

Onnea voittajille ja meille. Maanantaina jatketaan Kangasalan Pitkäjärven koulussa LP Kangasalan ja LiigaEuran kanssa.

Juu, ja se viellä, että Timo Björkstenin vaatimuksesta julkistamme myös äänisosastolle kilpailun kameramieskisasta johtuvasta katkeruuden siemenestä johtuen. Kekseliäämmästä musasta on luvassa myös erikoispalkinto Anttilan alennuskorista (sieltähän ne musansa kai ottaa...). Harmi, että MC Hammerin Cant Touch This tuli jo käytettyä.

Areenaltahan se pitää kiertue aloittaa

Vuoden 2012 URHOtv:n sisäpalloilut päräytettiin käyntiin osaltani 4.1. komeimmalla mahdollisella paikalla, Joensuun Areenalla. Uudet lamputkin oli kattoon laitettu meidän kunniaksi. Todella kirkkaat sellaiset.

Liigakärkenä lentävä siipirikko Kataja sai vieraakseen pudotuspelipaikasta kynsin ja hampain kiinni pitävän Lappeenrannan NMKY:n. Juppe Sten oli juuri eilen tuomittu kauden kadotukseen todella valitettavasti jälleen yhtenä suurista liigan väriläiskistä.


Vastakkain siis maajoukkueen maalaiskoutsit Jukka Toijala ja Lassi Tuovi. Kahvillehan ne heti karkasivat ja haastatteluun odotuttivat. Heille se suotakoon, liigan kärkikastin koutseja kun muuten yhteistyön suhteen kuin ovat. Juokoot vaikka kahdet Liettuan kesäisiä hetkiä muistellessaan.



Itse peli oli aikamoista aaltoilua ja Kataja päästi Namikan mukaan peliin vielä kolmannen jakson aikana. Lopulta kuitenkin Jared Newson oli jälleen voittajatyyppiä aivan liikaa etelämmän Karjalan miehille.  25/11 ja URHOpelaajan titteli ilman kysymyksiä. Lisäksi samalle miehelle URHOsuorituskin B.A.Walkerin nappisyötöstä tehtyyn lennokkaaseen donkkiin.

Taukovieraaksi saimme pitkän yrittämisen jälkeen Lehtorannan Samin, jota osuvampaa henkilöä ei nyt vain voinut löytyä: Joulukuun pelaaja ja juuri parin vuoden jatkopahvissa muste vielä kosteana. Jätti oli lempeä, kuten heillä on tapana. Mukava tuttavuus kaikkiaan, jolle voi toivoa terveyttä uran loppuun asti.

Tuotannon puolella no problemos, kun Multanen löysi nosturin paikalle pääkameralle pienten vaikeuksien jälkeen. Nosturimestari-Törmälä, kun selvisi lopulta olevan Tansaniassa, eikä hoitamassa meille nosturia tuttuun tapaan. Hyvä syy olla vastaamatta puhelimeen, myönnetään. 

Essi Valkama ohjasi 5,5 tunnin siivuittaisen ajoretkensä lepotauolla. Vuoden kameramies 2012 palkintoon tarrasivat ensimmäisen kiinnityksensä Honka, Patrik sekä Tommi. Eniten kiinnityksiä keväällä saanut palkitaan kärsimyksistään aiheeseen liittyvällä esinepalkinnolla. Mikä se sitten lieneekään...

Kilometrejä Rawn mittariin vain 290 kappalettan, kevyt alku vuodelle siis kuljetusvälineen näkäkulmasta.

Näin on URHOvuosi 2012 saatu käyntiin Korisliigan lähetyksien suhteen. Seuraavaksi kamerat löytyvät loppiaisena Helsingistä. Kisahallin haastava rakentaminen on herroilla edessä ja Tiilikaisen Tomi äänessä. ToPo - KTP, klassikko aina, ainakin kotkalaisten silmin.

Itse palaan ääneen ja kuviin sunnuntaina Vantaalta, Suomen cupin lentisfinaalit tuolloin vuorossa.